Olen tietoisesti välttänyt kirjoittamasta siitä meidän uudesta koiranpennusta (joka on aivan ihana!), ettei tule sellainen olo, että puhun vaan koirista tai lapsista tai molemmista.

Tiedättehän ne ihmiset, jotka koko ajan selittävät omista lapsistaan tai eläimistään? Mikään asia ei ole sellainen, ettei se johtaisi tarinaan lapsista tai koirista, eikä mikään kenellekään toiselle tapahtunut asia ole mitään verrattuna siihen, mitä tämän henkilön lapselle tai koiralle tai kissalle on sattunut. Peruskuvio on se, että pennut, ihmisen tai eläimen, ovat joko täysin mahdottomia tai aivan uskomattoman ihania. No, näitä tyyppejä löytyy varmasti useimmista kahvi- ja tupakkahuoneista.

Joo, no meillä siis on aivan ihana koiranpentu Kerrynterrieri “Peppi”. Nyt ollaan sitten muutaman viikon ajan opeteltu koiran elämää ja koiruuksia. On ihanaa kuinka joku voi olla niin innostunut siitä, että aamulla herää tai iltapäivällä tulee kotiin! Häntä heiluu ja se hyppii innoissaan, nuolee naamaa, eikä päästä metriä kauemmas, vaan seuraa koko ajan lähellä. Se on tosi imartelevaa ja saa meissä aikaan kaivatun reaktion; paijausta, silitystä, leperrystä.

Pavlovin kuuluisasta koiratestistä voisi muuten tehdä uuden version; kakka-keksi testi. Tämä pentu on ainakin aivan uskomattoman nopea oppimaan ja haluaa miellyttää myös tarpeita tehdessään (ja hyötyä itse). Se onkin loistavasti oppinut siihen, että aina kun tekee tarpeensa pihalle saa palkkioksi kehuja, taputuksia ja parhaimmassa tapauksessa namin. Tulee siis heti asiansa hoidettua pika-pikavauhtia luokse, istuu alas ja laittaa päänsä vähän vinoon ja tapittaa ruskeilla silmillään -kyllä siinä se koirankeksi usein tulee palkinnoksi annettua. Tosin tästä on kehittynyt jo uusikin versio, eli kun laitan käden hupparin etutaskuun, pentu juoksee luokse uskomatonta vauhtia – tietää mistä niitä keksejä saa. Toimii muuten loistavasti, kun opetellaan olemaan irti omalla pihalla.

Lopetan nämä pentu-jutut tänään tähän ja jos myöhemmin tuntuu tulevan liikaa koiratarinaa, niin laittakaa viestiä -yritän muistaa kuinka ärsyttävää se voi olla. Sen verran täytyy vielä lisätä tuohon tapaan laittaa pää kallelleen, katsoa silmiin ja saada tahtonsa läpi, että muistan kuulleeni joskus, että se on taito, jonka naiset oppivat jo ihan lapsena ja tehoaa erityisesti miespuolisiin… Pitääpä testailla!

Mitä muuta on ollut, kuin koiruuksia? Lomanodotusta!!!! Huima kahden viikon loma alkaa ensi viikon jälkeen, JES!! Onneksi vielä T aloittaa lomansa jo ensi viikolla ja on täällä kolme viikkoa yhteen menoon. Odotan!!